Julkaisut

Olen koonnut tähän osioon joitakin julkaisuja , joissa olen ollut mukana viime vuosien varrella.

Yle radiohaastattelu 20.01.2025 "Kuopion kaupungille vetoomus lähikoulujen ja maaseudun elinvoiman puolesta:"Käytännössä tässä on takana 25000 ihmistä"

https://yle.fi/a/74-20138204 

Savon Sanomat 19.01.2025 "Kuopion kaupunki on kaukana todellisuudesta laskiessaan kouluista syntyviä säästöjä"

Uutis-Jousi 16.01.2025: "Maaseudun elinvoima pitäisi nähdä koko Kuopion voimavarana"

Kehitysyhtiö SavoGrow Oy:n artikkeli: Etätyöstä elinvoimaa Kuopion maaseutualueille

Julkaistu: 13.12.2024 Kuopion kaupungin maaseutupitäjät Maaninka ja Karttula pyrkivät kehittämään etätyömahdollisuuksia alueellaan yhdessä Kehitysyhtiö SavoGrown kanssa. Toimivat etätyötilat mahdollistavat mökkiläisille pidemmät viipymät vapaa-ajan asunnoilla ja helpottavat parhaimmillaan myös vakituisten asukkaiden arkea.

Maaningan ja Karttulan pitäjäraadit on valittu Pohjois-Savon monipaikkaisuuden edistämisen pilottikohteiksi. Pilotti-ideana molemmilla on etätyötilojen perustaminen oman kirkonkylän alueelle.

"Etätyötila kokoaa etätyöntekijöitä yhteen. Kesäasukkaat voivat hyödyntää niitä ja viettää enemmän aikaa Maaningalla. Etätyötila palvelee myös paikallisia ihmisiä, kun työ- ja kotiasioiden erillään pitäminen helpottuu. Parhaimmillaan etätyöyhteisö tuo myös lisäasiakkaita paikallisille palveluille", Maaningan pitäjäraadin varapuheenjohtaja Heikki Kähkönen sanoo.

Pilottityöskentely käynnistyi Maaningalla lokakuussa ja Karttulassa marraskuussa. Ensimmäisenä askeleena päätettiin selvittää etätyötilojen tarvetta avoimella kyselyllä.

"Maaningan kyselyn perusteella kysyntää ja tarvetta etätyötilalle on. Erityisen ilahduttavaa oli, että useita ihmisiä ilmoittautui mukaan etätyötilan suunnitteluun ja kehittämistyöhön", projektipäällikkö Hanna Moilanen Kehitysyhtiö SavoGrowlta sanoo.

Karttulan kysely on parhaillaan käynnissä ja sen tulokset saadaan alkuvuodesta 2025.

Etätyötiloja suunnitellaan yhdessä tulevien käyttäjien kanssa

Etätyötilojen suunnittelua viedään eteenpäin yhteiskehittämisen periaatteilla. Alkuvuoteen 2025 on suunnitteilla neuvotteluja ja työpajoja, joissa päästään pohtimaan tarkemmin tilakysymyksiä, rahoitusmalleja ja toiminnan organisoimista. Työpajoihin kutsutaan kaikki etätyötilojen kehittämisestä kiinnostuneet mukaan.

"Karttulassa pitäjäraati suunnittelee kumppanuuspöydän koolle kutsumista tammikuulle, jotta pääsemme keskustelemaan tarkemmin tilakysymyksistä ja selventämään Karttula-taloon liittyviä tulevaisuuden suunnitelmia", Karttulan pitäjäraadin puheenjohtaja Jaana Antikainen sanoo.

Pilottityöskentelyn aikana tutustutaan myös muualla Suomessa toteutettuihin etätyötiloihin ja haetaan sieltä hyviä vinkkejä oman toiminnan käynnistämiseen.

"Tavoitteenamme on luoda toimiva ja helppokäyttöinen konsepti, jolla saadaan helpotettua asukkaiden arkea Maaningalla. Tulevien käyttäjien osallistaminen projektiin jo projektin alkuvaiheessa on merkityksellistä, jotta tiloista saadaan tehtyä käyttäjien erilaisiin tarpeisiin soveltuvat", Heikki Kähkönen sanoo.

Kuusi aluetta tarttui monipaikkaisuuden edistämiseen

Monipaikkaisuudesta boostia Pohjois-Savon vetovoimaan -hanke auttaa Pohjois-Savon kuntia suunnittelemaan ja toteuttamaan monipaikkaisuutta edistäviä toimia. Tavoitteena on edistää monipaikkaisuuden hyötyjä niin monipaikkaisten ihmisten kuin kuntienkin näkökulmasta.

Maaningan ja Karttulan pitäjäraatien lisäksi Kaavin, Rautalammin, Tervon ja Vieremän kunnat ovat lähteneet tekemään monipaikkaisuutta edistäviä tekoja syksyn 2024 ja kevätkauden 2025 aikana.

Lisäksi hankkeessa muodostetaan toimintatapa, jonka avulla kerätään säännöllisesti tietoa maakunnan monipaikkaisista henkilöistä. Kehittämistä rahoittaa Pohjois-Savon liitto AIKO-rahoituksella.

"Kuntien elinvoiman kannalta pienilläkin monipaikkaisuuteen panostavilla toimilla on mahdollista saada aikaan myönteisiä vaikutuksia", pilottityöskentelyä koordinoiva projektipäällikkö Hanna Moilanen sanoo.

Facebook, Puskaradio Kuopio, 07.12.2024

Tulevana maanantaina valtuusto keskustelee kaupungin ensi vuoden sekä tulevien vuosien talousarviosta. Tässä yhteydessä olisi hyvä muistaa, että Kuopion maaseutualueiden tulevaisuus on nyt vaakalaudalla. Kuopion kaupungin suunnittelemat useat kyläkoulujen ja päiväkotien lakkauttamiset olisivat päätöksiä, jotka koskettaisivat syvästi kyliä, niiden asukkaita ja alueellista elinvoimaisuutta. Kyläkoulut ja päiväkodit eivät ole pelkästään oppilaitoksia tai varhaiskasvatuspaikkoja – ne ovat kylien tulevaisuuden ja elinvoimaisuuden perusta. Päätöksenteossa tulisi varmistaa, että maaseudun asukkailla säilyy oikeus laadukkaaseen koulutukseen, varhaiskasvatukseen, toimiviin palveluihin ja elinkelpoisiin yhteisöihin.

Kyläkoulujen ja päiväkotien lakkauttamisten vaikutukset ovat sekä välittömiä että pitkän aikavälin seurauksia, ja ne vaihtelevat kylän erityispiirteiden ja paikallisen kontekstin mukaan. Välittömiä seurauksia ovat muun muassa matkojen pidentyminen, kuljetusongelmat, lapsiperheiden arjen hankaloituminen, työpaikkojen menetys sekä kylän sosiaalisen elämän heikkeneminen. Pitkäaikaisia vaikutuksia ovat muun muassa väestön väheneminen ja muuttoliike, paikallistalouden hiipuminen sekä kulttuuriperinnön katoaminen. Jokaisen kyläkoulun tai päiväkodin lakkauttamisaikeen tulee perustua huolelliseen, kokonaisvaltaiseen vaikutusten arviointiin. Tulevilla päätöksillä on kauaskantoiset seuraamukset Kuopion elinvoimaisuuden kannalta.

Viimeaikaisissa keskusteluissa on puhuttu paljon vastakkainasettelusta. Vastakkainasettelua esiintyy niin maaseutualueiden ja kaupungin välillä kuin myös eri puolueiden välillä. Vastakkainasettelu tulisi kääntää yhteen hiileen puhaltamiseksi, mikä olisi koko Kuopion etu.

Varhaiskasvatus- ja kouluverkostopäätökset tulee perustua kokonaisvaltaiseen vaikutusarviointiin, missä huomioidaan taloudelliset, sosiaaliset ja alueelliset näkökulmat. Myöskin vaihtoehtoisia ratkaisuja tulee selvittää ja tarkastella huolella. Päätöksentekoon tulee osallistaa paikalliset asukkaat ja aidosti huomioida heidän tarpeensa ja ehdotuksensa, koska paikalliset asukkaat ovat niitä oman alueidensa asiantuntijoita.

Puolueiden välinen yhteistyö ja vuorovaikutus ovat keskeisiä tekijöitä toimivan demokratian ja kestävän päätöksenteon kannalta. Yhteistyön vahvistaminen voi auttaa löytämään tasapainoisia ja laajasti hyväksyttyjä ratkaisuja varhaiskasvatus- ja kouluverkoston haasteisiin. Kun puolueet toimivat yhdessä, on mahdollista saavuttaa ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko kuntaa. Tätä vuorovaikutusta kannattaa kehittää, koska yhdessä olemme vahvempia kuin erillään.

Yhtenäinen, tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja hyvinvoiva Kuopio on kaikkien kuntalaisten etu. Lapsen edun ensisijaisuus tulee huomioida kaikessa lapseen kohdistuvassa päätöksenteossa. Vastakkainasettelu eri puolueiden välillä sekä kaupungin ja maaseutualueiden välillä ei edistä Kuopion elinvoimaisuutta – ei nyt eikä tulevaisuudessa. Toivon viisaita päätöksiä, yhteen hiileen puhaltamista ja vaihtoehtoisten ratkaisujen pohtimista eri sidosryhmien välillä. Nyt on aika pohtia kriittisesti koko Kuopion tulevaisuutta ja sen etua pitkällä aikajänteellä. Viime kädessä vastuu päätöksistä on Kuopion kaupunginvaltuuston jäsenillä- tätä vastuuta ei voi välttää.

Savon Sanomat 09.10.2024, Lukijan Sanomat: Maaninkalaisisä: "Sanat eivät riitä enää kertomaan, miten pahalta tuntuu"

"Esitetty 2 miljoonan euron peruskorjaustarve on täysin virheellinen koulusta, joka on peruskorjattu vuonna 2001", kirjoittaa Heikki Kähkönen. 

Sanat eivät riitä enää kertomaan, miten pahalta tuntuu Kuopion läntisen maaseutualueen päiväkodin ja alakoulun pitkäjänteinen ja tietoinen alasajo, etenkin alueen lasten näkökulmasta.

Missä tyttäremme ja vastasyntyneen poikamme päiväkoti ja alakoulu ovat jatkossa? Meillä ei ole vastausta tähän.

Varhaiskasvatuksen asiakasperheenä olemme olleet löysässä hirressä useita vuosia. Aiemmin vireää Hirvilahden päiväkotitoimintaa on näivetetty jo vuosia muun muassa rajoittamalla päiväkotiin otettavien lasten määrää, vähentämällä hoitajia sekä rajoittamalla aukioloja 8–16:n välille.

Päiväkodin lakkauttaminen (SS 20.9.) tarkoittaisi meille noin 26 000 kilometriä autoilua ja 15 000 euron kuluja vuodessa – ainoastaan päiväkotimatkat huomioiden. Pieni lapsi istuisi kuljetuksissa 440 tuntia vuodessa.

Hirvilahden päiväkotitoimintaa on näivetetty jo vuosia.

On selvää, että näillä on iso vaikutus sekä lapsen että vanhempien jaksamiseen ja hyvinvointiin.

Pulkonkosken alakoulun lakkauttamisesitys palautettiin valmisteluun (SS 16.9.), koska esitys ei täyttänyt lain vaatimuksia. Tätä perusteltiin myös arvovalinnoilla, vaikka käytännössä valmistelu ei olisi kestänyt päivänvaloa hallinto-oikeuden käsittelyssä.

Valmistelut lakkauttamisesitystä varten on tehty ala-arvoisesti. Esitetty 2 miljoonan euron peruskorjaustarve on täysin virheellinen koulusta, joka on peruskorjattu vuonna 2001. Koululle tehtiin huhtikuussa terveydellisen olosuhteiden tarkastus. Tarkastuskertomuksen mukaan havainnot ovat A- ja B-luokkaa. A tarkoittaa, että olosuhteet ovat vaatimusten mukaiset ja B tarkoittaa, että on havaittu vähäisiä puutteita, jotka ovat korjattavissa ohjauksella ja neuvonnalla.

Valmistelussa ei ole myöskään tehty laajoja lapsivaikutusarviointeja eikä maaseutuvaikutusten arviointeja.

Kuopion arvomaailma on todella hukassa tässä ajassa, jossa syntyvyys on laskussa ja huoltovarmuus on tärkeässä roolissa yhteiskunnassamme.

Organisaation arvojen tulisi ohjata kaikkea toimintaa ja päätöksentekoa. Nyt tämä näyttäytyy pelkkänä illuusiona. Todellisuudessa maaseudun valot halutaan sammuttaa pitkävaikutteisista, negatiivisista seuraamuksista välittämättä.

Pulkonkosken ja Palonurmen koulut sekä Hirvilahden päiväkoti on palautettava osaksi tulevaa palveluverkostoselvitystä eikä lähteä tekemään hätiköityjä, yksittäisiä päätöksiä.

Kirjoittaja on Maaningan Kurolanlahdesta.

Savon Sanomat 15.09.2024, Lukijan Sanomat: Kuopio tekee isoja koulupäätöksiä puutteellisin tiedoin

Kuopion kaupunginvaltuusto käsittelee Pulkonkosken koulun lakkauttamista 23.9.

Kuntalaisille järjestettiin verkkokyselyn kautta mahdollisuus antaa kommentteja koulun lakkauttamiseen liittyen. Vastaamisaika päättyi 30.8., ja asia oli käsittelyssä kasvun ja oppimisen lautakunnassa 3.9. Lautakunnan jäsenille ei siis annettu aitoa mahdollisuutta tutustua kommentteihin huolella.

Lisäksi kyselyssä ei voitu sulkea pois vastaajan esteellisyyttä. Esimerkiksi lautakunnan jäsenellä olisi ollut mahdollisuus kommentoida esteellisenä henkilönä omien intressien mukaisesti.

Miksi sitten kysely tehtiin? Siksi, jotta hallintolain 41 §:n mukaiset vaatimukset kyettäisiin edes näennäisesti täyttämään.

Lautakunnan käsittelyssä päätöksentekijöille oli annettu perusteita lakkautukselle ilman faktatietoa. Päätöksenteon tukena oli vain yksi vaikutusarvio sekä kasa kommentteja koulun lakkauttamiseen liittyen. Muut asiakirjat loistivat poissaolollaan.

Niukka enemmistö lautakunnan jäsenistä oli sitä mieltä, että asian käsittelyä on jatkettava kaupunginhallituksessa.

Kaupunginhallituksessa asiaa käsiteltiin 9.9. Tiedot päätöksenteon tueksi olivat samalla tavalla puutteelliset kuin lautakunnassakin. Kaupunginhallitus kuitenkin päätti siirtää käsittelyvastuun kaupunginvaltuustolle asiasta tehdyn äänestyksen jälkeen.

Seuraavana on vuorossa yleinen kuulemistilaisuus kuntalaisille Pulkonkosken koululla torstaina 19.9. kello 18–20. Tämäkin tilaisuus järjestetään lautakunnan esityksestä, ei kaupungin virkahenkilöiden aloitteesta.

Lakkauttamisesityksen taustalla olevia asiakirjoja vaaditaan varmasti kuulemistilaisuuden yhteydessä.

Lakkautusesitystä on perusteltu muun muassa vähenevällä lapsimäärällä, oppilaskohtaisilla vuosikustannuksilla, koulun peruskorjaustarpeilla, sisäilmaongelmalla sekä tietysti säästötarpeilla.

Lapsimääriä haja-asutusalueilla on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta ennustaa. Kustannuslaskelmatkin ontuvat: Pulkonkosken koulun oppilaskohtaisia kustannuksia verrattiin Länsi-Puijon koulun vastaaviin kustannuksiin, vaikka lapsia oltaisiin siirtämässä Maaninkajärven kouluun. Kustannuksiakin pitäisi verrata Maaninkajärven kouluun.

Lisäksi on huomioitava, että mahdollisen siirron jälkeen Maaninkajärven koulun oppilaskohtaiset kustannukset tulisivat kasvamaan entisestään.

Koulun kunnosta ei ole esitetty kuntokartoitusraporttia eikä laskelmia peruskorjauskustannuksista. Lisäksi Savon Sanomien uutisoinnin (SS 13.2.2023) mukaan Pulkonkosken koululla ei ole tehty ainoatakaan sisäilmailmoitusta.

Mikä kaikkein merkityksellisintä, koulun lakkauttamisesta ei ole esitetty todellisia säästölaskelmia. Käsittääkseni tilanne on lähes identtinen Palonurmella, jonka koulu on myöskin lakkautusuhan alla.

Kylillämme on hyvä tekemisen meininki. Töitä paiskitaan kovasti alueen elinvoiman lisäämiseksi. Lisäksi Kuopion kaupunki palkkasi kaavoitusasiantuntijan maaseutualueille, mikä on hyvä asia.

Meillä on halu jatkaa tätä positiivisuuden kierrettä, mikä kylillämme on. Älkää siis viekö – ainakaan ilman vahvoja perusteita – kyläkouluamme, joka on kylän sydän.

Uutis-Jousi 12.09.2024: "Maaseudun alasajolle on tultava stoppi"

Savon Sanomat 09.06.2024, Lukijan Sanomat: Kaupunki ilmoittaa myyvänsä Hirvilahden päiväkodin rakennuksen, vaikka päiväkodin lakkauttamisesta ei ole päätetty

Hirvilahden koulu on Kuopion salkutussuunnitelmassa myytävien kohteiden listalla. Koulu lakkautettiin vuonna 2021. 

Luin hämmentyneenä lehdestä (SS 3.6.), että Kuopion Tilapalvelut on merkinnyt Hirvilahden koulurakennukset vuonna 2026 myytäviksi kohteiksi. Rakennuksissa sijaitsee Hirvilahden päiväkoti, josta ei ole tehty lakkauttamispäätöstä.

Tietääkseni päiväkotien lakkauttamiseen liittyvä päätösprosessi etenee siten, että asiat menevät ensin esiselvittelyjen jälkeen Kuopion kasvun ja oppimisen lautakuntaan, sieltä kaupunginhallituksen käsittelyyn, ja lopuksi kaupunginvaltuusto päättää asiasta. Vai päättääkö sittenkään?

Onko lakkauttamisesta jo ennakoiva päätös ilman perusteellisia vaikutusarvioita ja todellisiin kustannussäästöihin perustuvia laskelmia? Kuopion kaupunkihan mainitsi Hirvilahden päiväkodin lakkautettavien yksiköiden listalla talouden tasapainotusohjelmassaan.

Hirvilahden päiväkodin vanhemmille on tiedotettu, että päiväkoti aukeaa normaalisti kesätauon jälkeen 12. elokuuta. Tilanne Hirvilahden päiväkodissa on kuitenkin sellainen, että kaksi hoitajaa siirtyy kesän jälkeen toiseen päiväkotiin ja hoitajapula on syksyllä ilmeinen.

Huolestuneena vanhempana tiedustelin asiaa Kuopion päivähoitopalveluilta saamatta kuitenkaan vastausta mieltäni askarruttaviin kysymyksiin. Eikö minulla vanhempana ole oikeutta tietää, miten lapseni päivähoito aiotaan järjestää?

Toivon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä varhaiskasvatukseen ja kouluihin liittyviin lakkauttamiskeskusteluihin. Jokaisen lakkauttamisen pitää perustua faktatietoihin ja perusteellisiin vaikutusarvioihin lapsen oikeuksia kunnioittaen.

Tähän saakka saamani perustelut Hirvilahden päiväkotiyksikön lakkauttamisesta perustuvat olettamuksiin, eivät faktoihin. Päätösten on kestettävä päivänvalo vielä vuosikymmenien kuluttuakin.

Lisäksi toivon huomattavasti parempaa kuntalaisten osallistamista päätöksiä tehtäessä. Vaientamalla kuntalaisten äänet tiemme johtaa kohti epädemokraattista ja epätasa-arvoista yhteiskuntaa.

Facebook, Puskaradio Kuopio, 29.03.2024

Hieno video Hirvilahden kylältä, joka sijaitsee Kuopion Länsirannan alueella Kallaveden tuntumassa, maanteitse noin 35 kilometriä kaupungin keskustasta luoteeseen. Eikö olekin? Tätä aluetta luontoarvoistaan sekä vireästä maaseutualueestaan tunnettu Kuopio ylpeänä mainostaa somessa.

Olin tänään keskustelutilaisuudessa Hirvilahden nuorisoseurantalolla. Keskustelutilaisuuden aiheena oli Hirvilahden alueella olevan päiväkodin lakkauttaminen sekä siirtäminen toisiin tiloihin.

Kaksinaismoralismia parhaimmillaan.

Kysyin tilaisuudessa, miten päätös päiväkodin lakkauttamisesta on tehty ilman, että Kasvun ja oppimisen lautakunta on ollut tietoinen asiasta? Sain vastauksena anteeksipyynnön.

Kysyin tilaisuudessa, paljonko Hirvilahden päiväkodissa olevan lapsemme päivähoito maksaa ja mitä lapsen päivähoito maksaa toisessa päiväkodissa, mihin siirtoa on ajateltu? En saanut vastausta. Yksi päiväkodin lakkauttamisen perusteluista oli "huomattavasti" suuremmat kustannukset. llmeisesti näitä laskelmia ei ole edes tehty.

Kysyin tilaisuudessa, mikä on Kuopion kaupungin käsitys kohtuullisesta matkasta päiväkotiin? Linjausta ei ole kuulemma tehty asian suhteen.

Päiväkodissa on tällä hetkellä lapsia 14. Kuopion kaupunki esitti myöskin lakkautuksen syyksi, että Hirvilahden päiväkoti on alimitoitettu (20 lasta mahtuisi nykyisiin tiloihin). Onhan se alimitoitettu, kun uusia lapsia ei oteta sisään. Lapsia on jonossa päiväkotiin ja osa lapsista on siirretty jo aiemmin muualle.

Totesin, että tämä esitys päiväkodin lakkauttamisesta on Kuopion strategian vastainen toimenpide. Vastauksena tuli pään nyökyttelyä.

Hienoa ja tosi uskottavaa päätöksentekoa hyvän elämän pääkaupungilta.

Savon Sanomat 03.06.2024, Lukijan sanomat 

Ohessa henkilökohtainen kannanottoni Kuopion kaupungin säästötavoitteisiin liittyen.

Kuopion kaupungin talous on alijäämäinen, mistä johtuen kaupungin tavoitteena on saada talous tasapainoon vuoteen 2027 mennessä. Säästötavoitteeksi on ilmoitettu 35 miljoonaa euroa. Työtä varten kaupunki nimesi ohjausryhmän ja työn tukena toimivat kaupungin palkkaamat konsultit.Talouden tasapainotusohjelman loppuraportin mukaan suurin osa säästötavoitteista halutaan kohdentaa kuntaliitosalueiden lapsiin ja lapsiperheisiin. Tämä ei ole tasapuolista kohtelua kuopiolaisia veronmaksajia kohtaan, vaan alijäämän tasapainottamisen tulisi olla kaikkien kuopiolaisten yhteinen asia. Nyt kaupungin huonon taloudenpidon seuraamukset halutaan kohdentaa kuntaliitosalueiden asukkaille.

Kuopion kaupunginvaltuusto on 16.5.2022 hyväksynyt Kuopion maaseutuohjelman vuosille 2022-2030. Ohjelmassa on todettu Kuopion maaseudusta seuraavaa: "Kasvavan Kuopion kauniilla maaseudulla asuu 25 000 asukasta, 11 000 vapaa-ajan asuntoa ja kuusi kehittyvää kuntakeskusta. Yli 700 maatilaa tekee meistä puhtaan lähiruoan edelläkävijän ja Suomen suurimman maidon ja naudanlihan tuottajan. Meillä on puhtaat järvet, työpaikkoja ja tontteja. Lumoava luonto, monimuotoinen asuminen ja laadukkaat lähipalvelut sekä vapaa-ajan mahdollisuudet ovat rikkautemme. Kuopion maaseudulla on tilaa savolaiselle luovuudelle, yhteisöllisyydelle ja uusille asukkaille!"

Maaseutuohjelman tavoitteina ja toimenpiteinä on mainittu muun muassa palvelutaso ja peruspalvelujen saatavuus sekä yhteisöllisyys ja osallisuus. Nyt kuitenkin tehdyn selvitystyön perusteella Kuopio on lakkauttamassa pitäjäraatitoiminnan liitoskunnista sekä päiväkodit ja alakoulut liitoskuntien haja-asutusalueilta. Pitäjäraadit ovat osa lähidemokratiaa ja ne mahdollistavat maaseutualueiden kehittämistä ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Miten nämä suunnitellut toimenpiteet ovat linjassa Kuopion maaseutuohjelman (2022-2030) kanssa?

Lasten etujen mukaista toimintaa on päiväkotien ja alakoulujen saatavuus oman kodin läheisyydestä, eikä matkustaa tuntikausia päivässä päiväkotiin ja/tai alakouluun. Lisäksi suuret luokkakoot ovat riski lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille. Nähdäkseni raportissa ei ole kuvattu laisinkaan mahdollisten koulujen ja päiväkotien lakkautusten kustannuksia, kuten lisääntyneet koulukyydit, tyhjien rakennusten ylläpitokustannukset tai rakennusten purkukustannukset sekä lasten lisääntyneen pahoinvoinnin kustannukset yhteiskunnalle. Onko kaupunki selvittänyt mahdollisesti lakkautettavista kouluista lasten mielipidettä? Onko lapsivaikutusarviota tehty? Lisäksi haluan nostaa esille lähiruoan ja huoltovarmuuden tärkeyden tässä epävakaassa maailmantilanteessa. Lähiruoka tulee sieltä, mihin säästöt halutaan kohdentaa, eli Kuopion maaseutualueilta. Nyt tehdystä esityksestä seuraisi pidemmällä aikavälillä se, että maatilat joutuisivat lopettamaan toimintansa, kun jatkajia maatiloille ei olisi enää tarjolla.

Näyttää vahvasti siltä, että talouden tasapainotusohjelma on kiireellä kasattu ja mahdollisia välittömiä sekä pitkäaikaisia vaikutuksia ei ole huomioitu laisinkaan. Nyt suunnitelmassa esitetyillä ratkaisuilla on merkittävästi haitallinen vaikutus Kuopion maaseutualueiden elinvoimaisuuteen. Nyt mielestäni ei ole aika tehdä hätiköityjä päätöksiä, joilla tulisi olemaan kauaskantoiset seuraamukset koko Kuopion alueelle. Lisäksi Kuopion kaupungin päätösprosessin lainalaisuus on kyseenalainen (lapsen oikeuden sopimus, perustuslaki, lastensuojelulaki, nuorisolaki, kuntalaki).

Vaihtoehtoisia ratkaisuja on tarjolla, kuten tilapäinen kunnallisveron nostaminen – jo muutaman kymmenyksen nostolla voisi olla merkittävä vaikutus kaupungin talouteen ja ratkaisu olisi tasapuolinen kaikille kuntalaisille. Lisäksi investointeja positiivisen talouskehityksen edistämiseksi tulisi lisätä – ei vähentää. Taloutta kohentavilla investoinneilla ja yritystoiminnan kannustimilla talous voitaisiin saada tasapainoon pitkässä juoksussa. Vaihtoehtoja on ja nyt on kyse myöskin arvovalinnoista.

Tämän jutun lopuksi koskettava video lakkautusuhan alla olevasta Pihkainmäen koulusta. Tätäkö me kuopiolaiset oikeasti haluamme?

https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/6773135

Vetoan päättäjiin. Älkää tehkö tyhmyyksiä, joilla on kauaskantoiset/pysyvät seuraamukset koko Kuopion alueelle. Vetoan Kuopion asukkaisiin. Tulevista päätöksistä riippuen, miettikää omaa arvomaailmaanne ja äänestäkää sen mukaan tulevissa kuntavaaleissa.

Heikki Kähkönen, Maaninka

Savon Sanomat 29.03.2024, Lukijan Sanomat: Kaupunki ilmoittaa myyvänsä Hirvilahden päiväkodin rakennuksen, vaikka päiväkodin lakkauttamisesta ei ole päätetty

Hirvilahden koulu on Kuopion salkutussuunnitelmassa myytävien kohteiden listalla. Koulu lakkautettiin vuonna 2021. 

Luin hämmentyneenä lehdestä (SS 3.6.), että Kuopion Tilapalvelut on merkinnyt Hirvilahden koulurakennukset vuonna 2026 myytäviksi kohteiksi. Rakennuksissa sijaitsee Hirvilahden päiväkoti, josta ei ole tehty lakkauttamispäätöstä.

Tietääkseni päiväkotien lakkauttamiseen liittyvä päätösprosessi etenee siten, että asiat menevät ensin esiselvittelyjen jälkeen Kuopion kasvun ja oppimisen lautakuntaan, sieltä kaupunginhallituksen käsittelyyn, ja lopuksi kaupunginvaltuusto päättää asiasta. Vai päättääkö sittenkään?

Onko lakkauttamisesta jo ennakoiva päätös ilman perusteellisia vaikutusarvioita ja todellisiin kustannussäästöihin perustuvia laskelmia? Kuopion kaupunkihan mainitsi Hirvilahden päiväkodin lakkautettavien yksiköiden listalla talouden tasapainotusohjelmassaan.

Hirvilahden päiväkodin vanhemmille on tiedotettu, että päiväkoti aukeaa normaalisti kesätauon jälkeen 12. elokuuta. Tilanne Hirvilahden päiväkodissa on kuitenkin sellainen, että kaksi hoitajaa siirtyy kesän jälkeen toiseen päiväkotiin ja hoitajapula on syksyllä ilmeinen.

Huolestuneena vanhempana tiedustelin asiaa Kuopion päivähoitopalveluilta saamatta kuitenkaan vastausta mieltäni askarruttaviin kysymyksiin. Eikö minulla vanhempana ole oikeutta tietää, miten lapseni päivähoito aiotaan järjestää?

Toivon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä varhaiskasvatukseen ja kouluihin liittyviin lakkauttamiskeskusteluihin. Jokaisen lakkauttamisen pitää perustua faktatietoihin ja perusteellisiin vaikutusarvioihin lapsen oikeuksia kunnioittaen.

Tähän saakka saamani perustelut Hirvilahden päiväkotiyksikön lakkauttamisesta perustuvat olettamuksiin, eivät faktoihin. Päätösten on kestettävä päivänvalo vielä vuosikymmenien kuluttuakin.

Lisäksi toivon huomattavasti parempaa kuntalaisten osallistamista päätöksiä tehtäessä. Vaientamalla kuntalaisten äänet tiemme johtaa kohti epädemokraattista ja epätasa-arvoista yhteiskuntaa.

Facebook, Puskaradio Kuopio, 31.10.2023 

Kuopion maaseutualueiden alasajo

-----------------------------------------------------------------

Päivitys 31.10.2023

Kuopion kaupunginhallitus päätti jättää tavoitteen Hirvilahden päiväkotiryhmän lakkauttamisesta pöydälle kokouksessaan 30.10.2023. Haluan kiittää kaikkia heitä kaupunginhallituksen jäseniä, jotka olivat tämän päätöksen takana. Te toimitte oikein. Se oli ryhdikäs teko.

Haluan kiittää lämpimästi myös kaikkia tähän keskusteluun osallistuneita.

Me ei kaivata tänne Länsi-Maaningan ja Hirvilahden alueille mitään nykyaikaisia tiloja tai luksusta, me toivomme tänne ainoastaan pysyvyyttä - alakoulun ja päiväkodin, jotka ovat perusedellytyksiä alueen vireyden ja elinvoimaisuuden pysyvyydelle. Toivon sydämeni pohjasta, että tähän päiväkotiasiaan saadaan yhteistyössä kaikkia osapuolia tyydyttävä sekä pysyvä ratkaisu aikaiseksi. Se on lapsen etu ja oikeus. Se on vanhempien etu. Se on koko kaupungin etu. Kiitos.

-----------------------------------------------------------------

Kasvun ja oppimisen lautakunta teki 10.10.2023 esityksen Kuopion kaupunginhallitukselle Hirvilahden päiväkodin lakkauttamisesta tammikuusta 2025 alkaen (https://kuopio.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2023202-3).

Kyseisen esityksen liitteistä puuttui muun muassa vaikutusten arviointi. Lisäksi pöytäkirjan liitteenä on kustannusarvio vanhan koulurakennuksen (Hirvilahden koulu) saneerauksesta päiväkodin käyttöön (1,3 milj. euroa). Todellisuudessa Hirvilahden päiväkoti sijaitsee toisissa tiloissa, mihin liitteenä esitetyn rakennuksen saneerauskustannukset kohdistuvat. Väistämättä herääkin mieleeni, onko tällä asiaan liittymättömällä kustannusarviolla ainoastaan koitettu saada vertailtavat kustannukset mahdollisimman suuriksi halutunlaisen päätöksenteon tueksi?

Perusteluina päiväkodin lakkauttamiselle on esitetty muun muassa kustannussäästöt, vajaa kapasiteetti sekä alueen väestöennusteet.

Esitetyt kustannussäästöt eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Kaislastenlahdessa sijaitseva Von Wrightin päiväkoti on tälläkin hetkellä täynnä ja lisärakentamista tarvitaan joka tapauksessa, jotta lähialueiden lapset saadaan sijoitettua päiväkotiin. Mielestäni Hirvilahden päiväkoti on nykymuodossa varsin toimiva ja mitään suuria saneerauksia kyseisiin tiloihin ei ole esitetty.

Kaupunki perusteli myöskin 29.3.2023 pidetyssä kuulemistilaisuudessa Hirvilahden lakkauttamista vajaalla kapasiteetilla. Kyseiseen aikaan päiväkotiin oli lapsia jonossa. On täysin käsittämätöntä esittää tällaisia perusteita, mikäli päiväkotiin ei oteta uusia lapsia sisään.

Väestöennusteita voidaan tulkita täysin vapaasti kaupungin intressien mukaan. Tutkimusten mukaan monet kaupunkilaiset haluaisivat muuttaa maaseudun rauhaan, mikäli olosuhteet olisivat suopeat lapsiperheiden tarpeisiin. On täysin selvää, että maaseutualueiden väestökato saadaan aikaiseksi kaupungin toimenpiteillä viemällä kansalaisten peruspalvelut pois maaseutualueilta.

Kaupunginhallitus tekee asiasta päätöksen asiasta 30.10.2023. Kaupunginjohtaja Soile Lahti esittää, että kaupunginhallitus hyväksyy kasvun ja oppimisen lautakunnan esityksen.

Haluaisinkin kysyä päättävältä taholta, että

1) Miten Hirvilahden päiväkodin lakkauttaminen on linjassa Kuopion kaupungin strategian kanssa, jonka mukaan:

- "Kuopion maaseutualueet ovat suuri rikkaus ja ne mahdollistavat erilaisia elämisen tyylejä ja asuinpaikkoja niille, jotka eivät viihdy kaupunkimaisessa ympäristössä ja jotka arvostavat vahvaa luontoyhteyttä sekä yhteisöllistä elämän tapaa"

- "Lapsiystävällinen kaupunki huomioi kaikissa toiminnoissaan lapset ja lapsiperheet. Hyvällä lapsi- ja nuorisotyöllä turvaamme kaupungin kasvun. Lapsiystävällinen kaupunki on ystävällinen kaiken ikäisille asukkaille. Panostus lapsiin ja nuoriin on parasta syrjäytymisen ehkäisyä."

- "Kuopio on tunnettu luontoarvoistaan, vireästä maaseutualueestaan omaleimaisine keskuksineen, mutta on samalla myös urbaani elävän ja monipuolisen kulttuurin kaupunkikeskus. Ainutlaatuinen elin- ja luonnonympäristö tuottaa hyvinvointia asukkaille. Kuopiossa lapset ovat etusijalla – täällä on hyvä kasvaa."

Hirvilahden päiväkodin mahdollisella lakkauttamisella on laaja-alaiset seuraukset tämän alueen tulevaisuuteen ja elinvoimaisuuteen. Onko kaupungin tahtotila lakkauttaa peruspalvelut liitoskunnista ja täyttää tyhjentyvät maa-alueet muun muassa tuottoisalla tuulivoimalla?

2) Mitkä ovat kustannukset per päiväkotilapsi Hirvilahdessa vs. kustannukset per päiväkotilapsi Von Wrightin päiväkodissa?

Kaupunki perusteli päiväkodin mahdollista lakkauttamista "huomattavilla" kustannussäästöillä. Kysyin samaa asiaa jo 29.3.2023 kuulemistilaisuudessa. En saanut tähän vastausta, koska kustannukset eivät olleet tiedossa. Ovatko nämä nyt tiedossa vai tehdäänkö päätöksiä edelleenkin ilman faktoja?

3) Miksi päätöksenteon perustana oleva saneerausarvio koskee virheellisesti täysin eri tilaa, missä nykyinen päiväkoti sijaitsee? Missä on kartoitettu nykyisen päiväkodin kuntoarvio ja sen mahdolliset saneeraustarpeet?

4) Onko yli sadan kilometrin päivittäinen ajomatka lapsen päiväkotimatkoihin mielestänne kohtuullinen Kuopion kokoisessa kaupungissa?

5) Onko annettu päätösehdotus mielestänne lapsen edun mukainen?

Veronmaksajana sekä kaupungin asukkaana olen mielestäni oikeutettu saamaan vastaukset kysymyksiini. Toivon myös, että kaupunginhallitus tekee asiasta kaupungin linjaamiin arvoihin sekä tosiasiallisiin faktoihin perustuvan oikeudenmukaisen päätöksen.

ps. Olen toimittanut vastaavansisältöisen kirjoitukseni kaikille kuopionhallituksen jäsenille tiedoksi. Odottelen vastauksia asiaan.

T: Heikki Kähkönen, Kurolanlahti

Facebook, Puskaradio Kuopio, 06.03.2023

Poimintoja Kuopion kaupungin strategiasta vuoteen 2030.

"Kuopion maaseutualueet ovat suuri

rikkaus ja ne mahdollistavat erilaisia

elämisen tyylejä ja asuinpaikkoja niille,

jotka eivät viihdy kaupunkimaisessa

ympäristössä ja jotka arvostavat vahvaa

luontoyhteyttä sekä yhteisöllistä elämän

tapaa".

"Lapsiystävällinen kaupunki huomioi

kaikissa toiminnoissaan lapset ja lapsi

perheet. Hyvällä lapsi- ja nuorisotyöllä

turvaamme kaupungin kasvun. Lapsiystävällinen kaupunki on ystävällinen kaiken ikäisille asukkaille. Panostus

lapsiin ja nuoriin on parasta syrjäytymisen ehkäisyä."

"Kuopio on tunnettu luontoarvoistaan, vireästä maaseutualueestaan

omaleimaisine keskuksineen, mutta on samalla myös urbaani elävän ja monipuolisen kulttuurin kaupunkikeskus. Ainutlaatuinen elin- ja luonnonympäristö tuottaa hyvinvointia asukkaille. Kuopiossa lapset ovat etusijalla – täällä on hyvä kasvaa."

Täysin tyhjää puhetta. Paljon sanoja ja päinvastaisia tekoja. Miten Kuopion kaupungin teot ovat linjassa tehtyyn strategiaan?

Alla joitakin tosikertomuksia Kuopion kaupungin todellisesta toiminnasta. Kuopion kaupunki on viime vuosina aktiivisesti pyrkinyt ajamaan alas Maaningan terveyspalvelut tässä kuitenkin vielä toistaiseksi onnistumatta. Kuopion kaupunki pyrkii estämään uusien perheiden haaveet rakentaa unelmiensa koti maaseutualueille (ei myönnä rakennuslupia vakituiseen asumiseen maaseutualueille).

Viimeisimpänä tekona Kuopion kaupunki pyrkii lakkauttamaan Hirvilahden päiväkodin, joka toimii myöskin meidän lapsen, ja monien muidenkin länsi-Maaningan alueen lasten päiväkotina. Ajatuksena on siirtää kaikki päiväkodin noin 15 lasta uudehkoon (liian pieni jo syntyessään) Von Wrightin päiväkotiin Kaislastenlahteen. Miten nämä siirrettävät lapset Hirvilahdesta mahtavat ylipäätään mahtua päiväkotiin, kun alueen omille asukkaillekaan ei ole tilaa tällä hetkellä ko. päiväkodissa? Mitähän oikein päättäjien päässä mahtuu liikkua?

Meidän kohdalta tämä siirto tarkoittaisi seuraavia asioita:

- Päivittäiset päiväkotimatkat > 100 kilometriä (ympäristönäkökulma, lisääntyneet kustannukset)

- Päiväkotipäivien pituus tulisi kasvamaan todennäköisesti kasvaneiden päiväkotimatkojen vuoksi (lapsen etu?)

- Päiväkodin lakkauttamisen vuoksi on vaarana, että tuttu kaveripiiri menee uusiksi (sosiaalisuus, syrjäytyminen).

Tämä nykyinen kehityssuunta on pahasti ristiriidassa Kuopion kaupungin oman strategian kanssa.

Lisäksi päiväkodinjohtaja soitti jo helmikuun alussa, että Hirvilahden päiväkoti tullaan lakkauttamaan viimeistään toukokuun loppuun mennessä. Missähän tämä päätös on tehty ja millä porukalla? Vanhempien kuulemista ei ole tehty vielä tähän päivään mennessä eikä asia ole edennyt vielä edes kasvun ja oppimisen lautakuntaan saakka.

Tällaista toimintaa siis meidän lapsiystävällisessä, ilmasto- ja resurssiviisaassa sekä maaseudun vireyttä edistävässä Kuopiossa.

Saa jakaa, saa kertoa kavereille, saa kirjoittaa adressin. Vinkatkaa vaikka Mullikka Bladetiin puolestani. Myöskin Kuopion päättäjiltä olisi kiva saada vastauksia asiaan. Tähän saakka en ole saanut heitä kiinni puhelimitse.